Kaikki mennyt niin sanotusti kirjojen oppien mukaan siihen asti kunnes tupsahti 16 vuotta elämää täyteen. Sitten se alkoi kuukautiset eivät enään tulleetkaan. Silloin olin onnellinen tilanteesta ettei tarvinnut valua verta viikkoa kerran kuussa.

Elämä jatkui "onnellisena" ilman kuukautisia, ei sitä edes silloin ajatellut että kehossa olisi jokin vika. Olihan sitä paljon tapahtunut muutoksia mitkä voisivat aiheuttaa nuoren naisen kehitykseen ja hormoonitoimintaan muutoksia.

Kerran sitten terveystarkastukseen tuli aika ja terveydenhoitajan huoli. No, lääkäriin ja gynekologille kipitettiin, kokeita otettiin muun muassa hormoneista ja kilpirauhasista sekä ultrattiin alakerta. Kaikki ok ja pillereitä (Terolut) naamaan kerran kuussa että saadaan aikaiseksi tyhjennysvuoto ja jos vaikka kehokin sitten heräisi talviunilta.

Sitten alkoi elämässä vaihe, jolloin tarvittiin ehkäisyä. Tossut veivät gynekologille taas ja alakerran ultra ja papa. Kaikki taas kunnossa ja ehkäisyrenkaat (Nuvaring) käyttöön. Elämä jatkui ihan kuin ei olisi mitään vikaa.

Elämä pyöri ja pysähtyi kun löytyi se oikea ihminen. Keskusteluiden ja pähkäilyiden jälkeen jäivät ehkäsyrenkaat pois ja lapsellekin annettu lupa tulla. Sitten alkoi odotus jos keho sitten heräisi talviuniltaan. 

Puoli vuotta odotin ja sitten terveyskeskukseen omalle lääkärille, joka lähetti suoraan gynekologille käymään. Siellä se vihdoinkin selvisi sitte polykystisen näköiset munasarjat (PCOS). Lääkäri laittoi suoraan lapsettomuus- ja hormonipoliklinikalle lähetteen Tays:iin.

Muutaman kuukauden odottelun jälkeen sitten tulikin kirje ja aika Tays:iin.